Kätilö, Kädet ja Sydän - Midwife Johanna Honkanen 

Yksityisen kätilön palvelut sekä koulutuspalveluita yksilöllisiin tarpeisiin - Independend  Customized Midwifery Services and Midwifery education  

 

Raskauden keskustelukäynnit, raskauden seuranta ja valmentaminen

Oli kyseessä synnytyksensuunnittelu, synnytyspelko, edellisen synnytyksen läpikäyminen ammattilaisen kanssa olen aina valmiina tapaamaan perheitä ja naisia keskustelun merkeissä. Olen tavannut naisia kenelle ensimmäinen raskaus alkaa olemaan ajankohtainen ja pelottaa. Olen tavannut traumaattisen synnytyksen kohdanneita ja niitä työstäviä äitejä. Olen suunnitellut ja valmentanut samalla pariskuntia synnytykseen.

Olen tehnyt kotineuvolakäyntejä asiakkaan kotona, jotka sisältäneet normaalit sekä toivotut neuvolaseurannat. Olen myös avoin tekemään muitakin raskauden seurantaa liittyviä seurantakäyntejä kodissanne tai luonani Espoossa tarpeiden mukaan. Minuun voi rohkeasti olla yhteydessä jos jotain tarpeita ilmenee raskauden aikana.

Pidän valmennuksia tarpeiden mukaan yksilöllisesti pariskunnille omassa kodissa sekä ryhmillekkin. Fysiologiseen synnytykseen ja lääkkeettömiin kivunlievityksiin liittyviä koulutuksia pidän säännöllisesti, niihin ovat pariskunnat ja odottajat yksin hyvin tervetulleita mukaan. Ne toimivat samalla hyvänä synnytysvalmennuksen osana. (ks. koulutustilaisuudet, fb sivullani aina tapahtumista enemmän tietoa)

Raskauden aikaisien käyntien/neuvola käyntien/valmennuksien  kesto on yleensä 2 tuntia ja niiden hinta on 100 euroa (0% alv.)/ käynti.  

Synnytykseen valmistelevat hoidot

Tarjoan omaan kotiisi tai minun luonani Espoossa tehtäviä synnytykseen valmistelevia yhdistelmähoitoja. On olemassa monia keinoja rentouttaa lihaksia sekä tasapainottaa kohtua ympäröiviä lihaksia, faskiaa sekä ligamenttejä.

Hoidot tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan, sekä hemmotteluun ja rentoutumiseen että synnytyksen kypsyttelyyn. Ensin jutellen mahdollisista edellisistä synnytyksistä, ajatuksista nykyiseen synnytykseen, kehon ja mielen haasteista jne. sekä teen ulkotutkimuksen sikiön aseman ja painon ym. asioiden arvioimiseksi. Tarpeen mukaan voidaan tehdä myös sisätutkimus. Näiden asioiden pohjalta teen yleensä suunnitelman keinoista joita käytetään. Keinoja voivat olla mm. Guasha hieronta, jalkahieronta, vyöhyketerapia, akupunktio, akupainanta, hieronta, moksaus, spinning babies tekniikat, rebozo ja aromaterapia jne. On olemassa myös keinoja, joilla supistuksia stimuloidaan hieman vähemmän miellyttävin keinoin, jos tarve on todella yrittää käynnistää synnytystä (esim. todellinen yliaikaisuus, lääkkeellisen käynnistyksen uhka jne.).

Hoidot kuitenkin aina lopetetaan rentoutuneeseen olotilaan teekupin ääreen. Hoidon kesto noin 1.5-3 tuntia. Tuon kaiken tarvittavan mukanani ja tarvittaessa etsitään kotoa soveltuvia apuja.

Käynnistelyhoidon hinta on 100 euroa (alv. 0 %)

Synnytykseen liittyvät tarvikkeet, apuvälineet,  TENS ja Amme vuokraus verkkokaupan kautta

Verkkokaupassani myyn mm. Gua Sha kampoja, Gua sha hieronta oppaita, Laminaatteja joogaliinan käytöstä, Laminaatteja Pähkinäpallon käytöstä, Laminaatteja Cub synnytystuen käytöstä ja Laminaatteja muista lääkkeettömistä kivunlievityskeinoista. Laminaatit ovat kaksi puoleisia värillisiä, laminoituja oppaita helpottamaan apuvälineiden käyttöä monipuolisesti.

Myyn TENS lätkiä, La Bassine Amme suojia sekä vuokraan ELLE TENS laitetta sekä La bassine ammeita.

Verkkokaupan laajentamista muihin synnytystuotteisiin suunnittelen vuoden 2019 alkuun.

Verkkokaupan löydät: http://www.kotikatilojohanna.mycashflow.fi

Koulutukset

Ks. Koulutustilaisuudet välilehti.

Synnytykseen liittyvät palvelut

Osallistun mielelläni synnytyksesi tukemiseen, mukana kulkijana. Synnytystä voi suunnitella hyvin yksilöllisten tarpeiden mukaan ja suhtautua avoimin mielin kaikkiin vaihtoehtoihin. Matka on aina kulkijansa näköinen sekä myös heijastaa niitä asioita jonka kyseisen naisen on kohtalo käydä lävitse matkallaan äidiksi. Jokaisella matkalla on tarkoituksensa.

Synnytykseen tarjoamani tuki ei tarvitse olla esim. ennalta käsikirjoitettua. Voi tähdätä olemaan kotona mahdollisimman pitkään tai jos synnytys etenee vauhdilla sekä kokee olonsa turvalliseksi kotisynnytykseen. Aina on hyvä ja voi pitää mielen avoimena suunnitelmienkin muuttumiselle. Tai voi tähdätä vahvasti johonkin omaan suunnitelmaansa kotona tai sairaalassa. Alkuperäisenä toiveena voi olla kivuton synnytys kaikilla lääkkeellisillä kivunlievityksillä sairaalassa, vesisynnytystä sairaalassa tai jotain siltä väliltä. Tärkeintä on turvallinen, tuttu ja perhettä tukeva mukana kulkeminen. Usein tukea synnytykseen kaipaa myös puoliso, joka selviytyy synnytyksestä paremmin kun joku osaa tukea häntäkin matkalla, ennalta tuttu ja luotettavaksi tätä kautta koettu kätilödoula.

Tutun ja turvallisen tukihenkilön on todettu vähentävän lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta, luovan useammin voimaannuttavan sekä turvalliseksi koetun synnytyskokemuksen.

Ota rohkeasti yhteyttä minuun niin suunnitellaan juuri sinun näköinen ja teidän perhettä voimaannuttava synnytyssuunnitelma. Voin toimia kätilödoulana myös sairaalasynnytyksissä, jolloin matka on hyvin samankaltainen kuin kotisynnyttäjän kanssa kuljettava.

Kotisynnytys

Mikä tuo turvan sinulle ?

Jokaisella naisella on oikeus omaan synnytykseensä. Kulttuurimme näkee synnytyksen medikaalisena prosessina, julkinen keskustelu sen ympärillä koskee usein turvallisuutta sekä tilastotietoa lääketieteen näkökulmasta. Näiden lääketieteellisten tilastojen ohella itse toivoisin huomiotavan synnytyksen merkityksen naisen, vastasyntyneen, isän ja koko perheen elämään. Meidän tulisi tutkia synnytystä monitahoisemmin huomioiden synnytyksen keskeisen merkityksen perheen sosiaalisessa ja emotionaalisessa hyvinvoinnissa.

Ei ole yhden tyyppistä hyvää synnytystä, hyvä synnytyskokemus ei välttämättä tarkoita ettei interventioita tarvittaisi. Naisen tyytyväisyys synnytyskokemukseensa on voimakkaammin yhteydessä hänen osallisuuteensa päätöksenteossa, kuin lopputulokseen. Perhe tarvitsee riittävästi monipuolista informaatiota tehdäkseen oman valintansa sekä päätöksensä. Tämä vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, kuuntelemista ja selittämistä.

Synnyttäminen on intuitiivinen prosessi, joka on sisäänrakennettu aivoihimme sekä kehoomme evoluution kautta. Synnytys on vaistovarainen prosessi, joka on kaavoja, toimintatapoja sekä hormooneja täynnä. Synnyttäjä tarvitsee, kuten mikä tahansa muukin nisäkäs, turvallisen sekä intiimin ympäristön jotta hän toimisi vaistojensa viemänä. Silti iso osa synnyttäjistä synnyttää reilusti valaistussa huoneessa vieraiden ihmisten ympäröimänä. Toisille toki tämä ympäristö luo kulttuurimme mukana turvallisuuden tunteen.

Suurin osa tapaamistani kotona synnyttäneistä naisista tai sitä suunnittelevista naisista on halunnut synnyttää oman kodin turvassa. He kokevat tutun ympäristö, omien tuoksujen ja materiaalien sekä tuttujen ihmisten pitävän heidät rauhallisempina, näin hengittäen paremmin ja voiden paremmin. Kun äiti on rauhallinen ja hengittää hyvin, vauva hapettuu sekä voi hyvin. He luottavat omaan intuitiiviseen prosessiinsa, siihen että seuraamalla vaistojaan navigoivat läpi synnytyksen. Nämä naiset tietävät hormooniensa olevan äärimmäisen herkkiä ulkoisille tekijöille, mm. synnytystä häiritsevien adrenaalitasojen pysyvän kotona alempana, ennalta tuttujen ihmisten kanssa. Omassa ympäristössään, omien tuoksujen keskellä he uskaltavat paremmin käyttää kehoaan häpeilemättä liikkeeseen ja he pystyvät käpertymään sisäänpäin sekä päästämään hallinnasta irti. Häiriötekijöitä: neocortaali stimulaatiota, kelloon ja koneisiin keskittymistä, toimenpiteitä, lääkkeitä ja kaikkea keskustelua sekä kysymyksiä on kotisynnytyksessä vähemmän. Toivon itse, että kun puhumme turvallisuudesta synnytyksissä, huomioisimme nämä asiat. Asiat jotka suoraan vaikuttavat sikiön ja äidin hyvinvointiin synnytysprosessin aikana.

Synnytykseen liittyy aina riskejä oli synnytys paikka sairaala tai koti. Perheen tulee olla itse perehtynyt kotisynnytyksen etuihin ja riskeihin päätöstä tehdessään. Eri ympäristöihin liittyy eri tyyppisiä riskejä, näiden arvottaminen tapahtuu hyvin yksilöllisistä lähtökohdista käsin. Meillä kaikilla on hyvin erilaisia turvallisuuden käsitteitä ja turvallisuuden tunne on yksilöllinen kokemus.

Päätös kotisynnytyksestä tulisi olla pariskunnan yhteinen, puolison tuki prosessissa on erittäin oleellinen ja molempien tulisi perehtyä erityispiirteisiin sekä olla sinut päätöksen kanssa. Jos puolisolla on käsittelemättömiä pelkoja asian suhteen ei hän pysty olemaan todella tueksi synnyttäjälle prosessissa, vaan voi jopa häiritä sitä tiedostamattaan. Synnytyksessä naisella kuitenkin tilanteessa kuin tilanteessa tulee olla joku aikuinen tukihenkilö/ puoliso, joka pysyy hänen luonaan synnytyksen jälkeisen ajan. Ulkopuolisille, neuvolaan ja muulle perheelle kertomisesta kaikki tekevät omat päätökset, joskus on helpompaa olla kertomatta etukäteen kenellekkään tai vain valituille ihmisille, jotka osaavat antaa tukea sekä suhtautua neutraalisti asiaan. 

 

Kotisynnytyksen turvallisuus tutkimuksen valossa

Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, jotka pääasiassa osoittavat matalanriskin synnyttäjillä kätilöavusteisen kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Niissä maissa, joissa kotisynnytykset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon, on synnyttäjien täytettävä tietyt turvallisuuskriteerit. 

Tutkimukset osoittavat kotona synnyttävien kokevan vähemmän kipua, käyttävän vähemmän lääkkeellistä kivunlievitystä, kohtaavan vähemmän interventioita synnytyksessään sekä kokevan enemmän hallinnantunnetta ja tyytyväisyyttä. Synnyttäjän todennäköisyys saada vakavia vaurioita tai menehtyä oli kotisynnytyksissä joko sama tai pienempi kuin sairaalasynnytyksissä.

Useat tutkimukset osoittavat, että riski toimenpidesynnytykseen on merkittävästi pienempi kotisynnytyksen valinneilla, jopa sairaalasiirtojen yhteydessä.

Kotisynnytysten turvallisuutta käsitellessä, on tärkeää ottaa huomioon myös emotionaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Synnytyksen kululla on vaikutusta varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa ja koko perheen hyvinvointiin. Kotona synnyttäneet liittivät kotisynnytykseen tutkimusten mukaan voimaantumista ja hallinnan kokemusta.

Tutkimus, johon osallistui yli 500 hollantilaista synnyttäjää, osoitti synnytyksessä tai ensimmäisten viikkojen aikana menehtyneiden vauvojen määrän olevan identtinen koti- ja sairaalasynnytyksissä. Toisaalta laaja britti tutkimus osoitti vakavia vaurioita ja kuolemia esiintyvän ensisynnyttäjien kohdalla tilastollisesti enemmän suunnitelluissa kotisynnytyksissä kuin sairaalasynnytyksissä. Uudelleen synnyttäjillä tätä eroa ei ollut, vaan molemmat vaihtoehdot olivat yhtä turvallisia. Laaja Kanadalaistutkimus osoitti kotisynnytyksen valitsevien synnyttäjien kärsivän vähemmän komplikaatioita ja heidän vastasyntyneensä tarvitsivat harvemmin elvytystä ja happihoitoa kuin sairaalassa syntyneet.

Suomalaisia tutkimuksia kotisynnytyksen turvallisuudesta ei ole tehty, sillä kotisynnytysmäärät ovat tilastollisesti liian pienet erojen havaitsemiseen. Itse kuitenkin keräsin kolmen vuoden ajalta (2013-2015) kätilöhoitoisten kotisynnytysten tietoja kätilöpäivien luentoa varten (n=63). Materiaalissani pystyin toteamaan, sen että 55 % kotona synnyttäneistä ei ollut yhtäkään interventiota synnytyksen fysiologiseen kulkuun (ei yhtäkään sisätutkimustakaan). Lääkkeitä käytetään hyvin harvoin millään muotoa kotisynnytyksissä Suomessa. Verenvuotoja on normaalimäärä suurimmassa osassa synnytyksissä ja isompien vuotojen osalta on huomiotavaa, että koskaan ei ole jouduttu siirtymään sairaalan verenvuodon takia, sisätutkimuksia tehdään lähes kaikissa synnytyksissä 1 tai ei ollenkaan eli huomattavasti vähemmän kuin sairaalassa. Ommeltavia repeämiä tulee todella harvoin, episiotomiota ei ole leikattu ollenkaan. Istukkaa odotetaan keskiverto sairaalasynnytystä pidempään, eikä tämä ole korreloinut verenvuodon Huonovointisia vastasyntyneitä ei ole syntynyt, yhtäkään vastasyntynyttä ei ole siirretty sairaalahoitoon huononvoinnin vuoksi. Ensisynnyttäjät siirtyivät uudelleen synnyttäjiä useammin sairaalaan ja näin heidän siirtoprosenttinsa on huomattavasti suurempi. Siirtoja sairaalaan on ollut pääasiassa pitkittyneen synnytyksen, äidin uupumuksen, sikiön voinnin varmistamisen, tarjontavirheen ja supistusheikkouden takia. Yksikään vuoden 2013 jälkeen tapahtunut sairaalasiirto ei ole ollut hätäsiirto.

Kansainvälisissä tutkimuksissa synnytyksen aikana tai välittömästi sen jälkeen kotisynnyttäjistä siirtyi 20 % sairaalaan. Ensisynnyttäjien luvut olivat jopa 40 %, kun taas uudelleen synnyttäjien siirtymisprosentti oli noin 15 %. Kiireellisiä siirtymisiä oli noin 4 % synnytyksistä.  

Prosessissa eteneminen

Perheet jotka päätyvät kotisynnytykseen ovat yleensä punnineet päätöstä huolella sekä pitkään, keskustellen kätilöiden kanssa heidän yksilöllisestä tilanteestaan ja tarpeistaan.

Kotikätilöillä ei ole täysin yhtenäistä linjaa asiakaskriteerien suhteen. Yleensä lähtökohtana on kuitenkin matalan riskin synnytys. Toiset kätilöt hoitavat myös ensisynnyttäjiä ja toiset ainoastaan uudelleensynnyttäjiä. Korkean riskin synnyttäjiin luetaan vakavaa perussairautta sairastavat synnyttäjät (mm. I tyypin diaabetikot), raskauskomplikaatioista kärsivät naiset (mm. hepatogestoosi, raskausmyrkytys ja anemia) tai edellisessä synnytyksessä vakavia synnytyskomplikaatioita saaneet synnyttäjät (mm. hartiadystokia, istukan käsinirroitukset, sektiot ja verenvuodot). Edellisien synnytyksien komplikaatioita käsiteltäessä kuitenkin usein huomioidaan niihin mahdollisesti johtaneita syitä ja pohditaan yhdessä synnyttäjän kanssa edellytyksiä kotisynnytyksen toteutumiselle. Nykyisessä raskaudessa useimmat kätilöt haluavat, että raskaus etenee normaalisti eikä vauva oli erityisen pieni eikä erityisen suuri suhteessa äitiin syntymän aikoihin. Muita esteitä kotisynnytykselle voivat olla monikkoraskaus, perätila tai vauvan sairaus. (ks. lista sairaalaan siirtymisen syistä dokumenteissa alempana). 

Perheet valitsevat itsellensä sopivan kotikätilön. Kotikätilöitä löytyy useita, mutta maantieteellisten rajoitteiden vuoksi kuitenkin on määrä kuitenkin suhteellisen rajattua. Kotikätilön etsintään on hyvä ryhtyä mahdollisimman varhain, toisen ultraäänen jälkeen yleensä. Kotikätilöt tokin voivat harkintansa mukaan ottaa asiakkaita myöhemminkin, mutta mitä aiemmin on liikkeellä, sitä varmemmin löytää itselleen sopivan kätilön ja kätilön kalenteri syntymän tienolla ei vielä ole välttämättä täysin bookattu. Kotikätilöistä listaa pitää Aktiivinen synnytys ry. (ks. linkki alempana) ja Google kartalta (linkki alempana).  Itse en ota asiakkaita enään h.34 jälkeen, sillä mielestäni on turvallisuus kysymys, että yhteistä matkaa ja tutustumista on takana pidemmän aikaa. 

Henkilökemiat ovat ratkaisevia ja sekin on yksi syy suuntautua kotisynnytykseen varhain, jolloin kerkeää mahdollisesti tapaamaan useampia kätilöitä. Itse kätilönä myös sallin itselleni oikeuden kieltäytyä asiakkaista, jos intuitioni sanoo, että yhteistyö ei olisi sujuvaa tai lämmintä suhdetta ei syntyisi. Koen äärimmäisen tärkeäksi, että asiakkaalla on oikea kätilö omassa synnytyksessään ja kätilöllä myös oikea perhe <3

Valmistautuminen kotisynnytykseen on hyvin yksilöllistä, kun toiselle on tärkeää hyvin tarkat suunnitelmat sekä yksityiskohdat, voi toisella kotisynnytykseen valmistautuminen olla hyvin minimaalista ja yksinkertaista. Tiettyjä hankintoja, pohdiskeluja ja valmisteluja on tehtävä omien yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Synnyttäjän kannalta oleellinen välineistö

ks. alempaa dokumentti erimerkki hankintalistasta vanhemmille

Kätilö tuo yleensä mukanaan synnytykseen tarvittavan välineistön. Perheen tehtäväksi jää oikeastaan ainoastaan huolehtia, että kotona on riittävästi ruokaa kaikille sekä tulevalle vauvalle riittävät tarpeet. Kotona voi pohtia etukäteen miten suojata mm. vuodetta ja lattioita sekä miettiä missä huoneessa on ajatellut synnyttää.

Usein yksi tehokkaimmista kivunlievityskeinoista kotona on amme eli vesi. Perhe voi ostaa oman ammeen synnytystä varten, vuokrata sen jostain, lainata ystäviltään. Omat asiakkaani saavat ammeen minulta halutessaan (la bassine). Ammeeseen tulee olla olla ilmapumppu sekä tyhjennyspumppu, nämä löytyvät minulta myös. Perheen tehtäväksi jää hankkia puhdas vesiletku sekä liitin siihen hanaan josta vettä haluaa ammeeseen ottaa.  Ammeeseen tulee hankkia hygieniasuoja, jonka voi ostaa bebesistä tai suoraan kätilöltä. Altaan lähelle on myös hyvä varata runsaasti pyyhkeitä, pieniä ja isoja. Toisinaan joutuu myös miettimään haluaako lattian suojata esim. pressulla.

Voi itse pohtia haluaako vuokrata synnytysjakkaraa itselleen. Muita oleellisia tarvikkeita voi olla jumppamatto, jumppapallo, rebozoliina, säkkituoli, isot tyynyt, kattoon kiinnittettävä koukku ja liina, cub synnytytuki jne. omien mieltymyksien mukaan. TENS laite voi olla hyödyllinen, sen voi ostaa itselleen halutessaan, lainata tai kätilö voi tuoda sen mukanaan/etukäteen (omani on Elle TENS). TENS laitteeseen tulee ostaa omat lätkät, jotka maksavat noin 13 euroa netistä tai kätilöltä.

Voi olla hyvä pohtia kaikkia muitakin ei lääkkeellisiä kivunlievityksiä, itselläni kätilönä välineistä löytyvät akupunktioneulat, moksapuikot, vyöhyketerapiapuikot, guashakammat, päänhierontalaite ja hierontaapuvälineitä jne. Yhdessä kätilön tapaamisilla on hyvä käydä kaikkea kivunlievitysasiaa läpi.

Tunnelmaa voi pohtia myös etukäteen, kynttilöitä, miellyttäviä tuoksuja, musiikkia ja erilaisia voimalauseita, affirmaatioita sekä mielikuvaharjoitteita.

Myös sairaalakassi on hyvä jossain määrin pakata tai edes pohtia, jos sairaalaan jouduttaisiin siirtymään. Tärkeintä sairaalaan kuitenkin on ottaa mukaan neuvolakortti, henkilöllisyystodistus ja tukihenkilöt.

 

Kätilö, Kädet ja Sydän Kotisynnytyspaketti

Uudelleensynnyttäjille 2200 euroa (alv. 0%) ja ensisynnyttäjille 2600 euroa (alv.0%), lisäksi mahdolliset matkakustannukset synnytysmatkan ylittäessä 75 km.  (Toimin pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla sekä myös Turun, Tampereen, Kotkan, Lahden ja Jyväskylän alueella tarvittaessa)

Otan huomioon yksilöllisiä elämäntilanteita, joten otathan yhteyttä niin voidaan keskustella sinulle sopivimmista maksujärjestelyistä.  

Paketti sisältää:

  • 3 käyntiä ennen synnytystä, kotisynnytyksen suunnittelemiseen, toiveiden läpikäymiseen ja tutustumiseen
  • Puhelin- ja viestituen läpi loppuraskauden
  • Päivystyksen viikoilla 38-42
  • Synnytyksessä läsnäolon ja sen jälkeen tarvittavan ajan
  • Sairaalasiirroissa kätilön tuen sairaalasynnytyksessä kätilödoulana
  • Synnytyksessä tarvittavat välineet ja tarvikkeet
  • Ammeen ja TENSin halutessa (sisältyy)
  • Näytteenotton (TSH = kilpirauhasarvo napaverestä ja tarvittaessa rh-näyte) ja sen toimittamisen
  • Lapsen rekisteröimisen maistraatissa
  • Lastenlääkäriajan varauksen  
  • Käynnit synnytystä seuraavina päivinä
  • Synnytyskeskustelun
  • Stakes tietojen toimittamisen THL.ään

Kotisynnytyksen erityispiirteitä ja erilaisia tilanteita huomioden jokaisesta kotisynnytyksestä tehdään kirjallinen sopimus perheen ja kätilön välille.

Kelalta kotisynnytykseen ei saa tukea, mutta esim. omalta gynekologilta voi pyytää tutkimus- ja hoitomääräyksen etukäteen jos haluaa yrittää saada ainakin osan summasta korvattua.

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Asiakkaan oikeuden äitiyshuollossa:

http://aktiivinensynnytys.fi/wp-content/uploads/2017/03/asiakkaan_oikeudet_aitiyshuollossa.pdf

Lista suomen kotikätilöistä:

http://aktiivinensynnytys.fi/tietoa/kotisynnytys/kotilolista/

Google kartta kotisynnytyksissä toimivista doulista ja kätilöistä:

https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1pkal1KB4Ieen6CZSyfVeyLGg9aE&hl=en_US&ll=63.50294283827559%2C24.7412109375&z=6

Aktiivinen synnytys ry.n kotisynnytys opas ladattavaksi:

http://aktiivinensynnytys.fi/wp-content/uploads/2017/03/aksy_kotisynnytys.pdf

 

Dokumentteja:  

Syyt sairalaan siirtymiselle - Kotisynnytys
Lista syistä sairaalaan siirtymiselle, joista kotisynnyttäjän on hyvä olla tietoinen punnitessaan kotisynnytyksen etuja ja riskejä yhdessä kotikätilön kanssa.
Syytsiirtymisille-Asry.doc (23.5KB)
Syyt sairalaan siirtymiselle - Kotisynnytys
Lista syistä sairaalaan siirtymiselle, joista kotisynnyttäjän on hyvä olla tietoinen punnitessaan kotisynnytyksen etuja ja riskejä yhdessä kotikätilön kanssa.
Syytsiirtymisille-Asry.doc (23.5KB)
Ostolista vanhemmille kotisynnytykseen
Esimerkki ostoslista kotisynnytykseen mahdollisesti hankittavista tavaroista
Vanhempien ostoslista.docx (13.65KB)
Ostolista vanhemmille kotisynnytykseen
Esimerkki ostoslista kotisynnytykseen mahdollisesti hankittavista tavaroista
Vanhempien ostoslista.docx (13.65KB)
Motherbaby rights
MotherBaby Rights 4-10.pdf (93.41KB)
Motherbaby rights
MotherBaby Rights 4-10.pdf (93.41KB)
Freeing your mind so your body can birth
-Sister Morningstar
FREEING THE MIND SO THE BODY CAN BIRTH.pdf (79.16KB)
Freeing your mind so your body can birth
-Sister Morningstar
FREEING THE MIND SO THE BODY CAN BIRTH.pdf (79.16KB)
Creating a birth sanctuary
- Sister morningstar
Creating the Birthing Sanctuary.pdf (73.96KB)
Creating a birth sanctuary
- Sister morningstar
Creating the Birthing Sanctuary.pdf (73.96KB)
Asentoja synnytyksen aikana
PositionsForLabor .pdf (3.36MB)
Asentoja synnytyksen aikana
PositionsForLabor .pdf (3.36MB)
Hormonaalinen fysiologia
Englannin kielinen, Dr. Sarah J. Buckley
HormonalPhysiology-ExecutiveSummary.2015.pdf (250.97KB)
Hormonaalinen fysiologia
Englannin kielinen, Dr. Sarah J. Buckley
HormonalPhysiology-ExecutiveSummary.2015.pdf (250.97KB)
Optimal Mother Baby Maternity Services
A Summary of the 10 Steps of the IMBCI
IMBCI final.pdf (558.73KB)
Optimal Mother Baby Maternity Services
A Summary of the 10 Steps of the IMBCI
IMBCI final.pdf (558.73KB)
Some thoughts about postpartum hemorage
- Lisa Goldstein Midwifery Today article
Hemorrhage Article.pdf (12.22MB)
Some thoughts about postpartum hemorage
- Lisa Goldstein Midwifery Today article
Hemorrhage Article.pdf (12.22MB)
Viiden tähden turvapalvelu vauvalle
Imetyksen tuki ry.n seuranta vauvan riittävän ravinnon saantiin
viiden_tahden_turvapalvelu.pdf (151.94KB)
Viiden tähden turvapalvelu vauvalle
Imetyksen tuki ry.n seuranta vauvan riittävän ravinnon saantiin
viiden_tahden_turvapalvelu.pdf (151.94KB)
Miten vauva toimii rinnalla
Imetyksen tuki ry.
Miten_vauva_toimii_rinnalla.pdf (160.17KB)
Miten vauva toimii rinnalla
Imetyksen tuki ry.
Miten_vauva_toimii_rinnalla.pdf (160.17KB)
Veriryhmien periytyvyys
Veripalvelun kaaviot veriryhmien periytyvyydestä
VERIRYHMIEN PERIYTYVYYS.doc (292.5KB)
Veriryhmien periytyvyys
Veripalvelun kaaviot veriryhmien periytyvyydestä
VERIRYHMIEN PERIYTYVYYS.doc (292.5KB)
Vesi synnytyksessä tiivistelmä
Synnytysseminaarin Vesi synnytyksessä 2016 tiivistelmä
SYNNYTYSSEMINAARI TIIVISTELMÄ.docx (20.06KB)
Vesi synnytyksessä tiivistelmä
Synnytysseminaarin Vesi synnytyksessä 2016 tiivistelmä
SYNNYTYSSEMINAARI TIIVISTELMÄ.docx (20.06KB)
Kotisynnytys suomessa lukuina nyt
Luento powerpoint Suomalaisten kätilöhoitoisten kotisynnysten tilastoista
1KOTISYNNYTYS KÄTILÖPÄIVÄT 2016.pptx (84.61MB)
Kotisynnytys suomessa lukuina nyt
Luento powerpoint Suomalaisten kätilöhoitoisten kotisynnysten tilastoista
1KOTISYNNYTYS KÄTILÖPÄIVÄT 2016.pptx (84.61MB)
Joogaliinojen hyödyntäminen synnytyksessä 1
JOOGALIINA LAMINAATTI 1.docx (965.32KB)
Joogaliinojen hyödyntäminen synnytyksessä 1
JOOGALIINA LAMINAATTI 1.docx (965.32KB)
Joogaliinojen hyödyntäminen synnytyksessä 2
Joogaliina laminaatti 2.docx (1.18MB)
Joogaliinojen hyödyntäminen synnytyksessä 2
Joogaliina laminaatti 2.docx (1.18MB)